Isaiah 63

Vuoropuhelua Kristuksen ja hänen Kirkkonsa välillä

1Kuka tuolla tulee Edomista, tulipunaisissa vaatteissa Bosrasta, tuo puvultaan komea, joka uljaana astelee suuressa voimassaan? "Minä, joka puhun vanhurskautta, joka olen voimallinen auttamaan." 2Miksi on punaa puvussasi, miksi vaatteesi ovat kuin viinikuurnan polkijan? 3"Kuurnan poljin, yksinäni, kansakunnista ketään ei ollut kanssani. Poljin heidät vihassani, tallasin heidät kiivaudessani, ja niin roiskui heidän vertaan vaatteilleni, ja tahrin koko pukuni. 4Sillä koston päivä oli mielessäni ja lunastettujeni vuosi oli tullut. 5Katselin, mutta ei ollut auttajaa, ja ihmettelin, kun kukaan ei tullut tueksi. Silloin oma käsivarteni auttoi minua, ja vihani tuki minua. 6Tallasin kansat vihassani, juovutin heidät kiivaudellani ja vuodatin maahan heidän verensä."

Jumalan ihmetekojen ylistys

7Herran armotöitä julistan, Herran ylistettäviä tekoja, kaikkea, mitä Herra on meille tehnyt, suurta hyvyyttä Israelin heimoa kohtaan, mitä hän on heille osoittanut laupeudessaan ja suuressa armossaan. 8Hän sanoi: "Ovathan he kansani ja ovathan he lapsia, joissa ei ole vilppiä", ja hän tuli heille vapahtajaksi. 9Kaikissa heidän ahdistuksissaan hänelläkin oli ahdistus, mutta hänen kasvojensa Enkeli
Messias.
vapahti heidät. Rakkaudessaan ja säälissään hän lunasti heidät, nosti heitä ja kantoi heitä kaikkina muinaisina päivinä.
10Mutta he niskoittelivat ja saattoivat murheelliseksi hänen Pyhän Henkensä; ja hän muuttui heidän vihollisekseen. Hän itse soti heitä vastaan. 11Hänen kansansa muisti entisiä päiviä, muisti Moosesta: Missä on hän, joka toi heidät ylös merestä, heidät sekä hänen laumansa paimenen? Missä on hän, joka pani tämän sydämeen Pyhän Henkensä, 12hän, joka antoi kunniansa käsivarren kulkea Mooseksen oikealla puolella, joka halkaisi vedet heidän edestään tehdäkseen itselleen iankaikkisen nimen, 13hän, joka kuljetti heitä syvyyksissä kuin hevosia erämaassa, eivätkä he kompastelleet? 14Niin kuin karja astuu alas laaksoon, niin Herran Henki vei heidät lepoon. Niin olet kansaasi johdattanut tehdäksesi itsellesi kunniallisen nimen. 15Katsele taivaasta, katso pyhyytesi ja kirkkautesi asunnosta. Missä ovat kiivautesi ja voimalliset tekosi? Sydämesi sääli ja armahtavaisuutesi ovat sulkeutuneet minulta. 16Sinähän olet isämme, sillä Aabraham ei meistä tiedä eikä Israel meitä tunne: sinä, Herra, olet isämme; "Lunastajamme" on ikiajoista nimesi

Rukous Jumalan avusta

17Minkä tähden olet sallinut meidän eksyä pois teiltäsi, Herra, ja olet antanut sydämemme paatua, niin ettemme sinua pelkää? Palaa takaisin palvelijoidesi tähden, perintöosasi sukukuntien tähden. 18Vähän aikaa vain pyhä kansasi omisti perintönsä. Ahdistajamme ovat tallanneet pyhäkköäsi. 19Olemme kuin ne, joita et ole ikinä hallinnut, olemme, kuin meitä ei olisi otettu nimiisi.

Copyright information for FinSTLK2017